Tämä tarina kertoo pienestä tytöstä,
yksinäisestä ja satutetusta,
aina uudelleen hylätystä.
Usein miettii tyttö tuo,
miksi ei luoja hänelle onnea suo.
keskellä pimeyttä silmänsä hän sulkee
Ainut toive on,
"veisitkö minut ikuiseen uneen"
on mulla ilmaa ympärilläni mut en sitä voi enää hengittää
maa johon astua mut mun jalat ei kanna mua enää
kädet jotka tottuneesti käsiisi tarttuvat mutta sekin mua vaan ahdistaa
kai mun sydän syykkii mutta en tunne sitä enään
älä pyydä mua jäämään, älä koske muhun enään
en päästä sua mun sisimpään, ei siellä oo enää mitään mitä voisit kokettaa..

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti